©Timo Ahjos
Laadittu 22.11.2019
Täydennetty 3.8.2020
Liittyy blogiin tahjos.blogspot.com

 

Timo Ahjos muistelee: Elämäni kielikurssit ...

Suomen kielen ääntäminen

Analyysi

Alle 12-vuotiaana en osannut sanoa "ärrää" oikein (siis R-kirjainta). Oppikoulun ensimmäisellä luokalla minut lähetettiin Meilahteen Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan (HYKS) korvaklinikalle opettelemaan ärrän ääntämistä.

Ensimmäisellä käynnillä sain eteeni paperin, jonka teksti minun piti lukea ääneen. Puheeni nauhoitettiin ja sitten sitä analysoitiin. Havaittiin seuraavat poikkeavuudet:

Noista "puhevioista" vain ärrä katsottiin tarpeelliseksi korjata. Siitäkin sanottiin, että jos joskus menen Etelä-Saksaan, siellä voi olla hyötyä aiemmasta ääntämistavastani.

Opetusmenetelmä ja oppimistulos

Toisella käynnillä minun piti toistaa mahdollisimman nopeasti "dadadadadadadadada ..." samalla kun terapeutti piti alaleukani alla käsikäyttöistä laitetta, joka toimi näin: Hänellä oli se laite vasemmassa kädessä ja oikealla kädellään hän pyöritti siinä olevaa veiviä. Laite muistutti käsiporaa, mutta sen päässä ei ollut poran terää, vaan pieni pyöreä puulevy, joka tärisi, kun hän veivasi. Tärinä siirtyi leukaani, jolloin kieli alkoi täristä kitalakea vasten ja suustani alkoi kuulua "rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr".

Siitä sain idean, kuinka ärrä kuuluu lausua ja nopeasti opin tärisyttämään kieltäni ilman sitä apulaitetta. Vanhempani olivat iloisia siitä, että opin lausumaan ärrän kahdella poliklinikkakäynnillä, sillä he joutuivat maksamaan niistä käynneistä.

Liitän tähän HYKS:n Korvaklinikalta kotiin saamani harjoitustehtävät. Ne avautuvat lukukelpoisiksi klikkaamalla.

 

 

 

© Copyright: Timo Ahjos 2020. Kaikki oikeudet pidätetään.