Venäläiset aakkoset HTML-koodeineen

 
©Timo Ahjos (Tимo Aхьёс) 28.9.2004

Seuraavia numerokoodeja käyttäen kyrilliset kirjaimet saa Web-sivuille siten, että lukija näkee ne oikein, vaikka hänellä olisi selaimessa valittuna tekstin koodaustapana "länsieurooppalainen (Windows)".

Taulukon HTML-sarakkeessa oleva numerokoodi kirjoitetaan Web-sivulle muodossa &#___; (alleviivauksen paikalle).

Isojen painokirjainten kursivoidut versiot ovat muuten samanlaisia kuin kursivoimattomat, mutta hiukan vinossa. Siksi niitä ei ole tällä sivulla erikseen nähtävinä. Sensijaan alla olevassa taulukossa on pienten painokirjainten kursivoidut versiot, joista eräät ovat ihan eri mallisia kuin kursivoimattomat! Venäläisenkin tekstin kursivointi tehdään HTML:ssä italics-tagilla <i>_____</i>.

ISO	HTML		pieni    kursiv.		html	translitt. suomeksi	kirjaimen nimi	Kaunokirjoitusmallit (kuvina)
А	1040		а	а	1072	a	[a]
Б	1041		б	б	1073	b	[бэ]
В	1042		в	в	1074	v	[вэ]
Г	1043		г	г	1075	g	[гэ]
Д	1044		д	д	1076	d	[дэ]
Е	1045		е	е	1077	je,e	[е]
Ё	1025		ё	ё	1105	jo,o	[ё]
Ж	1046		ж	ж	1078	zh	[жэ] soinnill. suhu-s
З	1047		з	з	1079	z	[зэ] soinnillinen s
И	1048		и	и	1080	i	[и] etu-i
Й	1049		й	й	1081	j,i	1)
К	1050		к	к	1082	k	[кa]
Л	1051		л	л	1083	l	[эл]
М	1052		м	м	1084	m	[эм]
Н	1053		н	н	1085	n	[эн]
О	1054		о	о	1086	o	[o]
П	1055		п	п	1087	p	[пэ]
Р	1056		р	р	1088	r	[эр]
С	1057		с	с	1089	s	[эс]
Т	1058		т	т	1090	t	[тэ]
У	1059		у	у	1091	u	[у]
Ф	1060		ф	ф	1092	f	[эф]
Х	1061		х	х	1093	h	[xa]
Ц	1062		ц	ц	1094	ts	[цэ]
Ч	1063		ч	ч	1095	tsh, tš	[чэ]
Ш	1064		ш	ш	1096	sh, š	[шa] suhu-s
Щ	1065		щ	щ	1097	shtsh, štš	[щa] t ei äänny!
Ъ	1066		ъ	ъ	1098		2)
Ы	1067		ы	ы	1099	i, ї, y	[ы] taka-i
Ь	1068		ь	ь	1100		3)
Э	1069		э	э	1101	e	4)
Ю	1070		ю	ю	1102	ju	[ю]
Я	1071		я	я	1103	ja	[я]
		1)	и краткое, lyhyt i
		2)	твёрдый знaк, kova merkki
		3)	мягкий знaк, pehmennysmerkki
		4)	э oбoрoтнoе, käännetty e

Muita samantapaisia kirjaimia (en tiedä, kuka näitä käyttää):

ISO	HTML		pieni    kursiv.		html
Ђ	1026		ђ	ђ	1106
Ѓ	1027		ѓ	ѓ	1107
Є	1028		є	є	1108
Ѕ	1029		ѕ	ѕ	1109
І	1030		і	і	1110
Ї	1031		ї	ї	1111
Ј	1032		ј	ј	1112
Љ	1033		љ	љ	1113
Њ	1034		њ	њ	1114
Ћ	1035		ћ	ћ	1115
Ќ	1036		ќ	ќ	1116
Ў	1038		ў	ў	1118
Џ	1039		џ	џ	1119

Venäläisten aakkosten kielioppia

Vokaalit

Kovat (eivät pehmennä):	а	э	ы	о	у	ъ
Pehmentävät edellä olevan konsonantin:	я	е	и	ё	ю	ь

Punaisella merkityt äännetään j-alkuisina sanan alussa, tavun alussa (vokaalin jälkeen) sekä ъ ja ь -merkkien jälkeen. Muissa kohdissa ne ilmaisevat edeltävän konsonantin pehmeyttä ja äännetään ilman j:tä.
ё on aina painollinen. Tavallisessa tekstissä sen päällä olevat pisteet jätetään merkitsemättä.
Peräkkäiset vokaalit lausutaan venäjän kielessä aina erikseen (eivät siis muodosta diftongeja).

Puolikonsonantti й

Ei ole yhdessäkään venäläisessä sanassa sanan alussa, mutta lainasanoissa voi olla (esim. jooga = йoгa).

Konsonantit

	Parilliset						Parittomat
Soinnilliset	б п	в ф	г к	д т	ж ш	з с	л  м  н  р
Soinnittomat							х  ц  ч  щ

Sinipunaisella merkityt konsonantit ovat aina pehmentyneitä.
Sinisellä merkityt konsonantit eivät pehmene koskaan. Sen vuoksi esim. niiden jälkeinen и lausutaan aina ы. (Vrt. alla olevaan oikeinkirjoitussääntö nro 1:een!)
Vahvennetuiksi merkittyjen soinnillisten konsonanttien edellä parillinen soinniton konsonantti äännetään soinnillisena.
Parillinen soinnillinen konsonantti äännetään soinnittomana soinnittoman konsonantin edellä ja sanan lopussa. Mutta se siis muuttuu taas soinnilliseksi, jos sanan loppuun lisätään taivutuspääte!

Ks: Muita ääntämisohjeita sivulla "Helposti muistettavia venäjänkielen sanoja"!

Oikeinkirjoitussääntöjä

	к	г	х	ж	ч	ш	щ	ц
Sääntö 1	x	x	x	x	x	x	x		Näiden jälkeen ei koskaan kirjoteta ы vaan aina и.
Sääntö 2	x	x	x	x	x	x	x	x	Näiden jälkeen ei koskaan kirjoiteta я tai ю vaan aina a tai у.
Sääntö 3				x	x	x	x	x	Näiden jälkeen painollisen sijapäätteen vokaali on o, painottoman e.