"Ulkoinen läski" väheni kuluneella viikolla samaa vauhtia kuin edellisilläkin viikoilla eli luin joka päivä kyseisen päivän Hesarin lisäksi 10 vanhempaa sanoma- tai aikakausilehteä.
Porkkana, viikon vihannes :-) Aiemmin olen luullut, että porkkana on erityisen terveellistä. Lounasravintolani salaattipöydässä on aina porkkanaraastetta, jota olen ottanut reilusti joka päivä. Sen lisäksi pääannoksen lautasella on usein keitettyjä porkkananpaloja. Kotiin olen ostanut toisinaan kalliita porkkanatuoremehuja tai Gefilus-juomaa, jossa on porkkanaa.
Kuluneella viikolla sain tietää Sears'in ja Montignac'in kirjoista, että porkkana kuuluu ns. huonoihin hiilihydraatteihin, jotka pitäisi jättää kokonaan pois ruokavaliosta. Porkkanan verensokeri-indeksi on peräti 85% (vertailukohtana puhdas glukoosi = 100%). Tästä lähtien yritän välttää sitä. Sama koskee vähäisemmässä määrin myös punajuurta (verensokeri-indeksi 65%), mutta taas erityisen paljon banaania (verensokeri-indeksi 60%), joita olen ahminut valtavan paljon viime vuosina. Oletan, että samat vitamiinit ja hivenaineet ovat saatavissa myös ns. hyvistä hiilihydraateista, joiden verensokeri-indeksi on reilusti alle 50%.
Henkinen läski ohentui kuluneella viikolla samaa tahtia kuin edellisilläkin viikoilla eli luin joka päivä saman päivän Hesarin sekä 10 vanhaa sanoma- tai aikakauslehteä.
Liikuntapuolella aloitin uuden ohjelmanumeron, sauvakävelyn. Aloitin sen keskiviikkona. Kävelen lähes päivittäin noin tunnin tasaisessa maastossa käyttäen sauvoina suksisauvoja, joissa ei ole sompia. Tähän mennessä olen kävellyt kolmena päivänä ja tarkoitukseni on mennä myös tänään. Sen lisäksi olen suorittanut perinteisen joogaohjelmani joka aamu. Aloitin sen uudelleen marraskuun lopulla noin kolmen vuoden tauon jälkeen.
Kuluneella viikolla painoni ei muuttunut kumpaankaan suuntaan. Hyvästä yrityksestä huolimatta söin taas itseni kipeäksi ainakin kolmena päivänä - siis liian runsaan lounaan. Olen pohdiskeluissani tullut siihen tulokseen, että taustalla on ainakin seuraavanlaisia "skeemoja", jotka ovat ilmeisesti periytyneet siltä ajalta, jolloin ruuasta oli Suomessakin puutetta:
Olen toisinaan sanonut lounasravintolan kassalla, että annos saa olla melko pieni, mutta viesti ei välity kassalta annostelijalle. Searsin ohje on, että ulkona syödessä lautaselta voi poimia parhaat palat ja antaa lopun mennä roskikseen. Nykyisinhän syömättä jäänyt ruoka ei mene Suomessa enää edes sioille vaan kaatopaikalle. Tuntuu pahalta ajatella, että eläimiä kasvatetaan ja teurastetaan, toiset näkevät paljon vaivaa herkullisen ruuan laittamiseksi, minä maksan siitä, ja sitten ruoka heitetään kaatopaikalle - kun samanaikaisesti miljoonat ihmiset näkevät nälkää.
Olisi muuten aika mielenkiintoista nähdä senkin asian yhteiskunnalliset vaikutukset, jos kaikki suomalaiset vähentäisivät leivän syöntiään yhtä paljon kuin minä olen tehnyt viimeisen kuukauden aikana.
Lauantaina ostin Michel Montignac'in kirjan "Syön hyvin ja siksi laihdun". Olen löytänyt tähän mennessä kaksi ristiriitaa Montignacin ja Searsin ohjeista:
BTW: Myös Montignac suosittelee viiniä (3 lasia päivässä) ja varoittaa oluesta.
Joka tapauksessa Montignacin ja Searsin opit perustuvat samaan ravinto-oppiin,
joten aion sisällyttää molempien antamia ohjeita tasavertaisina omille Zone Plus-
sivuilleni. Päivitin kansilehden
www.ahjos.net/zone/ alaosan jo tänään sen mukaiseksi.
Viesti
nro:156975 LISÄÄ
RAVINTO-OPPIA :-)
Luontevimpaan sauvakävelylenkkiini, jossa menen Vantaan joen toiselle
puolelle yhtä kävelysilta pitkin, kävelen joen vartta pitkin
ja palaan
takaisin toisen kävelysillan kautta, näytti menevän sopivasti
juuri tunti.
Reitin varrella on yhdessä paikassa kaupungin voimistelutelineet,
joissa voi
koukistella vatsalihaksia, punnertaa ja riippua rekistä. (Tietystä
syystä en
puhu vielä leukojen vetämisestä :-)
Kun sitten pääsin saunan jälkeen ruokapöydän
ääreen, söin valitettavasti
taas kerran liian runsaan lounaan. Ravintoaineiden suhde oli sopiva, mutta
kaikkea oli liikaa. Sears sanoo, että ravintola-annoksen koolla ei ole
merkitystä, koska siitä voi syödä juuri sen verran kuin
parhaaksi näkee.
Minulle on kyllä erittäin vaikeaa jättää lautaselle
annosteltua hyvää ruokaa
syömättä. Jos saisin itse annostella, ottaisin
vähemmän.
Zone-kaudella "henkinen läski" on vähentynyt päivittäin
siten, että saman
päivän Hesarin lisäksi olen lukenut 10 muuta sanoma- tai
aikakauslehteä.
Kuluneella viikolla kannoin paperinkeräykseen kolme syltä
sellaisia
aikakauslehtiä, jotka eivät arvioni mukaan olleet lukemisen
arvoisia.
Viesti
nro:154710 Proteiinisuosituksista:
Viesti
nro:154479 Olen saanut
zone-kritiikkiä jo aiemminkin eräiltä muilta, joiden kanssa
olen sähköpostiyhteydessä. Minulle zone on antanut kuitenkin
jo tähän mennessä ainakin seuraavat edut, joilla on
erittäin suuri arvo:
Mittasin ensimmäistä kertaa rasvaprosenttini Sears'in kirjassa
neuvotulla
tavalla. Tulos oli yllättävän korkea eli peräti 28 %!
Tyypillisen
amerikkalaisen miehen rasvaprosentti on kirjan mukaan 23% ja
ihannevartalossa se on vain 15%. Tuon mukaan rasvaton massani on 63 kg ja
ihannepainoni 74 kg (painoindeksi 20,7). Tyypillisenä amerikkalaisena
miehenä painaisin 82 kg.
> Tosin, mikäli olen ymmärtänyt oikein, et vielä
tarkalleen ottaen ole
ollut varsinaisella
Zone-dieetillä (abs. määrät).
Minulla on sellainen näkemys, että
elämäntapoja ei pidä muuttaa liian radikaalisti vaan
muutokset pitää tehdä
sellaisin askelin, että tapojen muuttaminen ei aiheuta
lisäongelmia.
Käytännössä olen soveltanut zonea nyt viikon ajan ja
edennyt siinä tähän
mennessä seuraavasti:
Edellä sanottu ei tarkoita, ettenkö joissakin tilanteissa
edelleenkin joisi
kahvia ja Cokea, mutta kuluneen 7 päivän aikana sellaista
tilannetta ei ole
ollut kuin sunnuntaina. Sitäpaitsi en ole tänä aikana
syönyt kotona punaista
lihaa missään muodossa vaan korvannut aiemmat makkarat yms.
kalkkunaleikkeillä. Uutena ravintoaineena olen kokeillut tofua, joka
sisältää
paljon proteiinia ja tehdaan soijasta.
Nämä ovat hurjan suuria muutoksia ja tunnen niiden vaikutukset
selvästi.
Mitään haittavaikutuksia ei ole ollut. Aikaa myöten prosessi
varmasti
jatkuu. Tänään jo katselin kaupassa keittiövaakoja.
Samoin tietämykseni eri
ravintoaineiden koostumuksesta yms. on karttunut paljon kuluneen viikon
aikan.
Minusta on kaikkein tärkeintä se, ettei tavoittele liian nopeata
kehitystä,
joka johtaa helposti jonkinlaiseen vastareaktioon ja taantumiseen. Vain
pysyvillä ravintotottumusten muutoksilla on jotakin arvoa. Oman
rasvaprosentin pienentäminen ei ole minulla mikään erityinen
tavoite. Se on
nykyisistä ongelmistani kaikkein pienin, enkä edes pidä
sitä ongelmana.
Minulla ei ole myöskään verikokeissa todettu mitään
kolesteroli- tms.
ongelmia.
Ehkä sanot, että tuo ei ole zone-dieetin toteuttamista, mutta
pelkästään
siitä tri Sears'in kirjasta olen nuo kaikki ideat saanut ja olen
ryhtynyt
noihin muutoksiin siksi, että uskon hänen olevan oikeassa
tällaisia asioita
suositellessaan. Näen siis ne ohjearvot sellaisena teoreettisena
tavoitteena, johon voi tähdätä pääsevänsä
kuolinpäivänsä aamuna. Tältäkin
osin nojaan siihen, että Searsin mukaan Zone on elinikäinen
hormonitasapainon hallintaohjelma, eräänlainen peli, jota pelataan
4-6 tunnin välein - eikä siis mikään
määräaikainen laihdutuskuuri.
Painoindeksi lasketaan jakamalla
paino kiloissa pituuden (metreissä) neliöllä. Siis esim.
93/1,89*1,89=26,0. Normaalipainoindeksi on 20-25.
Indeksi 25 on lihaksikkaan ja vankkarakenteisen, 20 hennomman ja
"linnunluisen" lukema.
Laske oma
painoindeksisi!
Pohdiskelin kuluneella viikolla
ruokailuun liittyviä päähänpinttymiä.
Päiväys:
18.12.1999 21:18
Nimimerkki:
Timo
Ikä: 51 Insiderin isäntä
ja
sihteeri www.kanfi.com/zone/
Luin äsken tänään ostamani Michel Montignac'in kirjan
"Syön hyvin ja siksi laihdun" (alkuteos "Je mange donc je maigris",
vuodelta 1992. Ilmestynyt suomeksi 1993, yhdeksäs painos vuodelta 1999,
WSOY).
Montignac ja aiemmin siteeraamani Sears (Zone Diet) esittävät
täsmälleen samat väitteet ja perustelevat ne samoilla
argumenteilla, kuten: Insuliinin keskeinen rooli ja sen vaikutustapa,
yleisesti totena pidetyn kaloriteorian virheellisyys, jne.
Käytännön johtopäätökset ovat molemmilla
täsmälleen samat.
Kirjat eroavat toisistaan lähinnä seuraavasti:
- Montignac kirjoittaa vain syömisestä, kun Sears käsittelee
myös LIIKUNNAN hormonaalisia vaikutuksia. Kumpikaan ei rajoitu
laihdutukseen, vaan puhuu myös ravinnon vaikutuksista esim. sellaisiin
asioihin kuin elämänhalu, optimismi ja toimintatarmo.
- Sears menee syvemmälle hormonijärjestelmän tarkasteluihin,
kun Montignac pysyy enemmän ruokapöydän tasolla.
- Montignac kiinnittää huomiota eri ruoka-ainesten haitallisiin
yhteisvaikutuksiin, esim. että hedelmät pitää
syödä erillään muista ruoka-aineista ja huonoihin
hiilihydraatteihin ei pidä yhdistää rasvoja.
Yhteenvetona voitaneen siis todeta, että Montignac ja Sears julistavat
samaa oppia. Montignac on julkaissut lukemani kirjan 3 vuotta aiemmin kuin
Sears ensimmäisen kirjansa. Henkilökohtaisena motivaationa
Montignac esittää oman lihomisensa, kun taas Sears halusi
biokemian tutkijana välttyä kuolemasta sukulaistensa tavoin
nuorena sydänsairauteen.
Päiväys:
11.12.1999 12:02
Nimimerkki:
Timo
Ikä: 51 Insiderin isäntä
ja
sihteeri www.kanfi.com
Kansanterveyslaitoksen sivulla
www.ktl.fi/fineli/recomm.html
on viralliset suomalaiset saantisuositukset. Niiden mukaan proteeinia
pitäisi olla 12% energiasta. Kun 1 gramma proteiinia
sisältää 4 kcal, päivittäiset määrät
ovat seuraavat:
Miehet: 2390 kcal x 12% / 4 kcal/g = 72 g
Naiset: 1910 kcal x 12% / 4 kcal/g = 57 g
Kasvuikäiset: 2340 kcal x 12% / 4 kcal/g = 70 g
Zonen suosittelema proteiinimäärä on iästä ja
sukupuolesta riippumatta 1-2 g kehon rasvattomasta massasta, riippuen
ihmisen liikunnallisesta aktiivisuudesta. Esim. henkilö, joka painaa 60
kg ja jonka rasvaprosentti on 25%, on rasvattomalta massaltaan 45 kg.
Hän tarvitsee siis zonen mukaan proteiinia 45-90 g
päivässä.
Minusta nuo luvut osoittavat, että zonen suositukset ovat proteiinin
osalta käytännöllisesti katsoen yhtäpitävät
suomalaisten virallisten suositusten kanssa.
Zonen kriitikot tuntuvat usein vetoavan siihen, että zonesta tulee
liikaa proteiinia. Sen täytynee olla lukijoiden tahallista
harhauttamista, sillä ainakin suomeksi julkaistuissa tri Sears'in
kirjoissa päinvastoin sanotaan moneen kertaan, että proteiinia
pitää syödä riittävästi, mutta ei
enempää kuin mitä em. suositukset sanovat.
Päiväys:
10.12.1999 12:25
Nimimerkki:
Timo
Ikä: 51 Insiderin isäntä
ja
sihteeri www.kanfi.com
1) Olen havahtunut huomaamaan, että tiedotusvälineistä
jatkuvasti pursuava informaatio, jonka mukaan pitäisi
välttää syömästä rasvaa, on virheellinen.
Vastaavasti monet terveellisiksi kehutut, nopeasti vereen imeytyvät
hiilihydraatit eivät olekaan niin terveellisiä kuin olen luullut
(esim. aamiaismurot, mysli, tuoremehut, ..., banaanit, porkkana, leipä,
peruna, riisi, jne).
2) Olen saanut Sears'in kirjoista paljon yleistä
ravintotietämystä. Sears on osannut kirjoittaa ja markkinoida
sitä sellaisessa muodossa, joka tavoittaa minunlaisen lukijan. Jos
olisin mieltänyt kirjan luokkaan "Keittokirja laihduttajille"
kuuluvaksi, en olisi sitä avannut enkä ostanut.
3) Eräs oireyhtymä, joita olen kuvannut viimeisen 3 vuoden aikana
eri lääkäreille ja psykoterapeutille, saamatta heiltä
siihen mitään konkreettista apua, tuntuu poistuneen, kun aloin
soveltaa zonea kolmisen viikkoa sitten. Siis yhdenkään
lääkärin mieleen ei juolahtanut epäillä
ravitsemustilaani. Ainoa ääneenlausuttu tulkinta on ollut se,
että olen psyykkisesti sairas (= masentunut) ja somatisoin sitten
sitä. Lyhyen zone-kokemuksen jälkeen sanoisin nyt, että olen
syönyt liian vähän proteiinia ja rasvaa.
Kansanterveyslaitoskin suosittelee, että hiilihydraateista tulisi vain
57 % energiasta. Minulla niiden osuus on ollut huomattavasti paljon
korkeampi ainakin viimeisen 12 vuoden ajan eli siitä lähtien kun
silloinen vaimoni muutti poikansa kanssa muualle asumaan ja kotiruoka
loppui. Näin ollen kysymys siitä, onko 40% vai 57% oikeampi arvo,
on minulle vähämerkityksellistä saivartelua tässä
elämänvaiheessa, jolloin olennainen asia on hiilihydraattien
osuuden pudottaminen ehkä 90%:sta edes 57%:iin. Ilman zonea en olisi
sitä hoksannut.